Hyvinkään Kokoomus ry

Tavoitteiden asettamisesta31.3.2017 15:00

Uutta valtuustokautta 2017-20 päästään Hyvinkäällä aloittamaan tuoreen kaupunkistrategian, Hyvinkään Pelikirjan, tukemana. Pelikirja sisältää strategiset tavoitteet sille, millaiseksi Hyvinkää valtuuston, lautakuntien ja kaupunginhallituksen tulevien ratkaisujen vaikutuksesta halutaan saada. Lopputulosta silmällä pitäen, myös lähiajan tavoitteet tulisi asettaa näihin strategian mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kuinka tämä sitten onnistuu?

Kuluneena valtuustokautena ja tarkastuslautakunnan jäsenenä olen päässyt keskittymään juuri tähän. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida niin valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista kuin myös toiminnan tarkoituksenmukaisuutta näiden tavoitteiden näkökulmasta. Arvioinnin perusteella valtuustolle ja muille lautakunnille sekä tytäryhtiöille annettu, ajoittain hyvinkin kriittinen, palaute on nähdäkseni ollut ansaittua. Annettu palaute on vienyt tavoitteenasettelua lautakunnissa eteenpäin, mutta vielä on paljon matkaa. Onneksi Pelikirja tarjoaa monia, jo valmiiksi sovittuja, tavoitteita tulevalle valtuustokaudelle.

Tavoitteiden asettaminen, tai strategisen näkemyksen heikkous, ei ole pelkästään kuntien ongelma, vaan aihe on ollut säännöllisesti esillä mediassa jo useana talouskriisistä toipumisen vuonna. Nimekkäät yritysjohtajat ja talouselämän vaikuttajat ovat ankaraankin sävyyn kritisoineet lepsusti asetettuja tavoitteita tai näköalattomuutta pidemmälle tulevaisuuteen. Keinona muuttaa tätä on esimerkiksi tuotu esiin yhtiöiden hallitustyöskentelyn parantaminen ja hallituksen jäsenten tarkempi valinta kompetenssin mukaan. Kritiikkiä esittäneiden mielestä säästäminen näkemyksen omaavista hallituksen jäsenistä kostautuu pitkässä juoksussa.

Hyvinkäällä on Pelikirjan myötä valmis päämäärä ja niin valtuuston kuin lautakuntienkin tulisi jatkossa asettaa välitavoitteensa tähän Pelikirjan osoittamaan maaliin pääsemiseksi. Matkan varrelle asetettujen tavoitteiden ei tarvitse olla liian korkealle asetettuja tai vaikeita saavuttaa heti, mutta ei liioin liian helppoja. Niiden tulisi kuitenkin olla yksityiskohtaisia ja mitattavissa olevia, samoin niiden tulisi olla kohti päämäärää kehittyviä eikä staattisia. Lisäksi tavoitteen tulee olla sellainen, jonka saavuttamiseen omalla toiminnalla – ei sattuman kautta - voidaan vaikuttaa tai päästä.

Näihin seikkoihin tarkastuslautakunta jatkossakin kiinnittää huomionsa, ja tehtävänsä mukaisesti muistuttaa muitakin lautakuntia tekemään. Toivon, että sama tähtäin on myös kaikilla uusilla tai uudelleen luottamustehtäviin valittavilla.

Hannu Lignell


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 31.3.2017 15:01

Kommentoi (0 kommenttia)

Päättämään16.3.2017 21:40

Haluan päättää yhdessä toisten kanssa oman kuntani asioista. Päättämässä asioista, jotta Hyvinkäästä tulisi hyvä paikka kaikille. Yksin ei voi päättää kunnassa mitään, mutta aina voi avartaa muidenkin näkemyksiä omalla toiminnallaan. Minulle ei sovi vain sohvalla makailuja ja päivittely miksi noin tehdään, haluan toimintaa.  Täytyy pitää pk-yritysten puolia sekä maanseudun, jota on Hyvinkäälläkin, kehittämistä tärkeänä. Maaseutu ei ole pelkkää pellonraivausta ja viljankasvattamista, vaan siellä on paljon yrittäjiä, jotka myös työllistävät. Maaseudun kyläyhdistykset ovat mahtava voimavara kuten koko kolmassektori, jota arvostamalla kaupunki voi hyödyntää kaikkien eduksi.

Yksistään kylää kehittämällä ei sen olot parane vaan koko kaupungin kehitystä täytyy edistää, jotta se maaseutukin voi hyvin. Paljon on vielä kehitettävää keskustassa, varsinaisella kaupunki alueella ja monet asiat siellä kaipaavat kohennusta. Niihin tarvitaan selkeitä taustatietoja ja sen jälkeen voi tehdä järkeviä päätöksiä kaavoituksen, liikenteen kuin opetuksen suhteen. Ne luovat pohjan kehitykselle.  

Näistä aiheista voisin puhua loputtomiin, pitää palopuheita. Isomman kipinän asiaan sain toimiessani erittäin aktiivisen kyläyhdistyksen puheenjohtajana, eikä se ole ”vain” kyläyhdistyksen puheenjohtajuus. Puheenjohtajana jouduin pyörittämään hanketta työntekijöineen, miettimään miten kylätaloa pyöritetään, olemaan aktiivisesti kaavoituksessa mukana ja paljon monessa muussa asiassa. Varsinkin kyläyhdistyksen kautta on tullut tutuksi kaupungin eri instanssit, niiden henkilöstöt ja toimintakuviot. Myös luottamustehtävät kunnassa kuin seurakunnassa ovat antaneet näkökulmia millaisissa ympäristöissä päätöksen teko tapahtuu.

Minä itse

Reilu vuosi sitten valmistuin Laureasta liiketaloudenlinjalta ja tällä hetkellä täydennän opiskelujani yritysjohtamisen alueella.  Olen toiminut mitä moninaisimmissa tehtävissä nuoruudesta lähtien vapaa-ajalla ja myös yrityksenikin puitteissa. Kunnan päätöksen teko on tullut tutuksi aikojen kuluessa ajan myötä. Olen nyt 62-vuotias, mutta ikä on vain pelkkä numero. Elämän kokemus tuo tullessaan viisautta ja näkemyksiä, mutta vanhoihin ajatuksiin ei tarvitse kangistua.

Miksi Kokoomus

Ajatus päästä päättämään asioista oli itänyt mielessäni ja olin miettinyt pitkään, miten sinne pääsisin. Siispä päätin löytää reitin sinne. Minua kyseltiin ennen edellisiä vaaleja, että lähtisinkö? Vastaus oli selvä ja Kokoomuksen ajatusmaailma vastaa omaani ja niinpä minä lähdin mukaan. En voisi kuvitella itseäni missään muussa puolueessa. Arvostan työntekemistä, perinteisiä arvoja, mutta myös eteenpäin katsomista. Myös se on hyvä, että Kokoomuksessa on paljon nuoria. Emme ole mikään ”mummu ja pappa”-puolue.

 

Ulla Juva


Kommentoi (0 kommenttia)

Herrojen kotkotuksia ja hyvä veli-meininkiäkö?15.1.2017 19:21

Ihmisiä kun jututtaa rotarytoiminnasta, niin monelle tulee mieleen salaseura.

Rotarytoiminta on hyväntekeväisyyttä. Perusajatuksena on palvella muita ja asettaa toisen etu oman edun edelle. Rotary palvelee ihmiskuntaa, kuten kansainvälisen rotarysäätiön presidentti John F. Germ on linjannut.

Rotary perustettiin Chicagossa 23.2.1905 Paul Harrisin kokoonkutsumana.  Perustajat ottivat ensimmäiseksi tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Jo 1910 toiminta-ajatus laajentui ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseksi, josta edelleen maailmanlaajuiseksi päämääräksi.

Pääsin Hyvinkään Rotaryklubin jäseneksi tai veljeksi kuten meitä kutsutaan vuonna 1999. Klubin avulla sain tietoa Hyvinkään kaupungista ja opin tuntemaan ihmisiä monilta eri aloilta. Oli mukava tunne kun tiesin keneen ottaa yhteyttä. Kumminani toimi Jouki Härkönen. Hänen avullaan oli mukava opetella klubin tapoja.

Opettavaisin jakso on ollut presidenttikauteni 2011-2012. Vuosiohjelman organisointi onnistui hienosti kiitos tehokkaasti toimivan hallituksen. Klubin perusarki muodostuu lounaskokouksista torstaisin klo 11.45-13.00 ja kuukauden ensimmäisenä torstaina aamukokous klo 7.30-8.45. Järjestämme myös tutustumis-, konsertti- ja teatterimatkoja luonnollisesti avec.

Nykyään rotareita on yli 1,2 miljoonaa järjestön noin 34 000 klubissa yli 200 maassa ja itsehallinto-alueella. Klubissamme on 43 jäsentä. Naisia eli siskoja on neljä. Olimme edistyksellinen klubi kun hyväksyimme ensimmäiset naisjäsenet Jouki Härkösen presidenttikaudella 2006-2007. Valitettavasti joissakin maamme klubeissa ei vieläkään ole otettu naisia mukaan.

Suomessa on 293 ja Virossa 16 rotaryklubia.  Suomen klubeissa on noin 11 100 aktiivi- ja kunniajäsentä.  Klubit kutsuvat jäsenikseen paikkakuntiensa hyvämaineisia ammattimiehiä ja -naisia.  Säännölliset muiden ammattiryhmien edustajien tapaamiset lisäävät ymmärrystä eri ammateista.

Nuorisovaihtotoiminta on klubimme näkyvin muoto. Vuosittain lähetämme nuoria ulkomaille vaihtoon vuodeksi ja kesän ajaksi. Samalla otamme vastaan vaihto-opiskelijan Hyvinkään lukioihin. Nuoret oppivat kansainvälisyyttä ja itsenäistyvät huikeasti vaihdon aikana.

Rotary oli alkuun panevana voimana maailman terveysjärjestön 1985 aloittamassa hankkeessa hävittää polio maailmasta. Tähän hankkeeseen Rotary on kanavoinut yli 1,2 miljardia USD:a sekä runsaasti jäsentensä henkilökohtaista vapaaehtoistyötä.  Poliotapausten määrä on vähentynyt 99 % vuodesta 1988 alkaen.

Jaakko Rainio


Kommentoi (0 kommenttia)